Aloitettiin tiistaina. Ensimmäiset 4 päivää oli minulle todella vaikeita, kerran rapsutin vahingossa, kaksi kertaa oli pakko sanoa käsky kun yritti hyppiä kaverin lapsen päälle ja toisella kertaa ei suostunut hyppäämään autoon. Simo ei ole kovinkaan hyvin nöyrtynyt siihen että ei tehdä mitään, säännöllisesti tulee laittamaan leuan syliin tai tuo leluja. 4.ntenä päivänä oli yli vartin kestävä uikutustuijotus siitä etten huomioinut tai leikkinyt. Kotiin tullessani lähdetään aina suoraan ulos, jotta välttäisin oman tuskani siitä etten voi tervehtiä koko päivän yksin ollutta koiraa. Amullakin ryntään vauhdilla suoraan ulos etten ratkeaisi rapsuttelemaan, Simohan ei nuku sängyssä joten on aamulla kovinkin iloinen kun kello soi.
Viidentenä ja kuudentena päivänä koira ei ole juurikaan enää pummaillut rapsutuksia. Tulee kyllä luokse ja heiluttelee häntää kun herään tai tulen kotiin, iloisena lähtee lenkille vaikkei siellä tehdäkään mitään. Muutoin vaan makailee kotona ja muutaman kerran päivässä on leikkinyt leluillaan hetken. Sellaisia muutoksia olen huomannut, että koira ei enää ryysää ovista ensimmäisenä ja hihnassa vetäminen on vähentynyt. Ohitettavia koiria tosin vielä sätkyilee ja rimpuilee kohti. Siihen ei ole tullut mitään muutosta. Muuten tuntuu ettei koira tästä oikeastaan kärsi ja varmaa on että tämä on minulle hyvää harjoitusta. Olen paaponut koiraa aivan liikaa.
Huomenna on 7. päivä ja joudun ottamaan koiran mukaan töihin. Yritän saada muut ihmiset tietoisiksi projektistani, etteivät rapsuttelisi koiraa yhtään. Tiistaina otan ensimmäisen kontaktin, vaikka mieli tekisi jo tänään. On ikävä pientä vaikka se on tuossa vieressä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti