Simo Twitterissä

Simo on Twitterissä! Käy tutkimassa mitä meidän Twittermaailmassa tapahtuu täältä .

Tänään saatiin Dogia sivuston kautta Simolle kummi, joka auttelee tiukkoina päivinä ulkoilun ja ruokailun kanssa. Olen itse välillä niin kiireinen että apu toisinaan tarpeen, esim. työmatkojen tms. vuoksi. Kiva nähdä miten Simo pärjää uuden kaverin kanssa. Hieno palvelu ja palvelee molemmin päin; koirankaihoajia sekä avuntarvitsijoita.

Systeri

Simolla on uusi ystävä, "pikkusysteri" Etta. Pieni seuraa Simoa kaikkialle ja Simon pinna on tiukalla. On Pienestä kyllä seuraakin, ei tunnu päivät niin yksinäisiltä kun on pikkuinen kainalokarvoissa.
Tässä kuva kun kultamuruset nukkuivat ensimmäistä kertaa lähekkäin.
Muoks: Enpä saanutkaan tällä laitteella sitä kuvaa tänne. Ja sitä paitsi tämäkin tapahtuma on tullut jo puolitoista vuotta sitten... Todella tehokasta bloggailua :D

Pikkuinen tauko...

Aikahan vierähti...vuosia. Unohdin tohinoissa koko blogin.

saimo on nyt jo 5 vuotias, syksyllä 6vee.

OLEILUA JA ELÄMISEN HARJOITTELUA

Paljon mitään ei olla tehty, omia pikku treenejä vaan ja yleisen olemisen harjoittelua. Olen alkanut uskaltaa pitää Simoa irti aina välillä lenkillä. Pieniä hetkiä kerrallaan ja aina varmistaen, ettei ole muita näkyvissä. Tähän asti mennyt ilman suuria sattumia, pari kertaa tullut koira jostain mutkan takaa mutta olen ehtinyt saada Simon kiinni siinä jähmettymistilassa ennen kuin ehtii lähteä. Luoksetulo alkaa olla tosi hyvä ja innokas jo, koira ei jää enää katselemaan ympärilleen siinä toivossa että jossain näkyisi jotain kiinnostavampaa kuin tuo emäntä. Yhtenäkin päivänä tehtiin kaukoja liikkeestä, kierrätin koiraa kauempana olevan puun ympäri ja huusin käskyn paluumatkalla. Takana kulki koira mutten huomannut sitä ennen Simoa ja silti Simo teki hienon luoksetulon eteeni. Jeee!.
Hajut ne vaan on vielä ongelmana, ne päihittävät jopa autot nykyään. Teini.

Simolla on hassu tossu jalassa, kun on vähän kynsivallin tulehdusta ja iso haava siinä vieressä. Kokeilen josko se menisi näin ohi, ainakin se haava jota nuolee. Tossukka ei Simoa haittaa, sillä pystyy yhtä hyvin pelaamaan kuin paljaalla jalallakin, sisäpelitossu.

Töppönen.

VIIMEINEN VIIKKO JÄÄKAUTTA

Ihan reisilleen on sitten mennyt tämä viimeinen viikko. Olen itse pystynyt olla kohtuullisen tiukka koiran huomioimisessa mutta muut eivät. Ollaan oltu joka päivä jossain missä Simo on saanut huomiota ja rapsutuksia. Silti näen selvän eron koiran käytöksessä (vai omassani?). Kunhan vaan muistan olla hössöttelemättä ja paapomatta koiraa kuin Sylvi-täti konsanaan, jatkuu kaikki varmaan ihan hyvin nyt.