Paljon mitään ei olla tehty, omia pikku treenejä vaan ja yleisen olemisen harjoittelua. Olen alkanut uskaltaa pitää Simoa irti aina välillä lenkillä. Pieniä hetkiä kerrallaan ja aina varmistaen, ettei ole muita näkyvissä. Tähän asti mennyt ilman suuria sattumia, pari kertaa tullut koira jostain mutkan takaa mutta olen ehtinyt saada Simon kiinni siinä jähmettymistilassa ennen kuin ehtii lähteä. Luoksetulo alkaa olla tosi hyvä ja innokas jo, koira ei jää enää katselemaan ympärilleen siinä toivossa että jossain näkyisi jotain kiinnostavampaa kuin tuo emäntä. Yhtenäkin päivänä tehtiin kaukoja liikkeestä, kierrätin koiraa kauempana olevan puun ympäri ja huusin käskyn paluumatkalla. Takana kulki koira mutten huomannut sitä ennen Simoa ja silti Simo teki hienon luoksetulon eteeni. Jeee!.
Hajut ne vaan on vielä ongelmana, ne päihittävät jopa autot nykyään. Teini.
Simolla on hassu tossu jalassa, kun on vähän kynsivallin tulehdusta ja iso haava siinä vieressä. Kokeilen josko se menisi näin ohi, ainakin se haava jota nuolee. Tossukka ei Simoa haittaa, sillä pystyy yhtä hyvin pelaamaan kuin paljaalla jalallakin, sisäpelitossu.
Töppönen.
Töppönen.
