Ai saa...i että sapettaa taas!! Oma vika kun laskin Simon irti pihalla. Naapurimetsän takaa kuului koirien haukuntaa ja Simo ampaisi sinne. Eka kerta kun niiden koirien haukun perään lähti (ne haukkuu siellä aina) ja meni perille asti. Hain pois kun ei kutsusta tullut mutta oman pihan rajalla Simo heitti ympäri ja takaisin sinne aidan taakse ihmettelemään haukkuvia piskejä. Aikani huutelin ja vislailin mutta kun ei tullut jouduin taas hakemaan pois.Tämä toinen kotimatka taittui sitten mukavasti pannasta kantaen ja kyllä oltiin nöyrää poikaa sen jälkeen. Hittolainen sentään, tää ei varmaan ikinä lopu. Räminäpurkki lähtee taskuun ja joka kerta kun koira yrittää pihan minkä tahansa rajan yli se saa purkista. Onneksi se vieläkin pelkää purkkia todella paljon, ei tarvii sitä kallista sitruunapantaa hankkia.
Ärsyttää että Simo nyt keksi lähteä tuonne metsän taakse, se on ihan varmaa että yrittää lähteä sinne aina kun ne koirat siellä haukkuu eli monta kertaa päivässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti