MUTAINEN MARRASKUU

Tänään oli sitten ensimmäinen pentukurssi. Hienosti meni Simon osalta, ei riekkunut toisten koirien luokse tai yrittänytkään leikitellä hulvattomasti. Tuijotti erittäin kiinteästi lihapullataskuani, oli niin valppaana kuin malttamaton pentu voi olla ja käyttäytyi muutenkin mallikkasti. Kelpo koira.



Iltapäivällä oltiin metsäkävelyllä ja kotiportilla Simo äkkäsi naapurin penskat. Sivuhuomautuksena hyvä että tykkää lapsista. No, aikansa kun oli riehunut yritin lähteä kotiin mutta sehän ei Simolle sopinut. Makupalat ei kelvanneet ja käskyjä ei todellakaan kuullut. 4 kertaa kannoin sen kotipihalle ja aina kun laskin alas se pinkoi takaisin naapuriin. Yritettiin jopa ruiskuttaa letkusta vettä Simon päälle että säikähtäisi mutta ei mitään vaikutusta. Lopulta jouduin hakemaan kotoa räminäpurkit jolla naapuri heitti Simoa heti kun yritti tulla portista sisään. Kerta sitä riitti ja koira juoksi häntä matalana kotiin ja sai possunsorkan palkaksi. Tässä episodissa oli totisesti kärsivällisyyteni koetuksella ja naapurilla nauru herkässä. Itseäni ei enää yhtään naurattanut siinä vaiheessa kun koira roikkui naapurin miehen haravassa ja yrittää riistää harjan pojan kädestä. Simo kun on muutenkin temppuillut sisälle- ja luoksetulon kanssa.. Muualla kyllä tulee ripeästi mutta oman pihan lähellä ei mitään toivoa - paitsi epätoivoa. Tämä oli nyt kuitenkin yksi voitto kun tuli lopulta itse sisään eikä kantamalla.

KOLMAS SIVU

Tänään punnitsin pikkumiehen, painoi jo 9,2 kg. Kilo tullut siitä, kun viimeviikolla käytiin rokotuksessa ja vaa'alla. Lienee sopiva kasvuvauhti. Ruokavalio on ilmeisen sopiva, vaikka välillä tuntuu että se koostuu pääasiassa pahvista, savesta ja kivistä.

Illalla Simo karkasi pihalta auton eteen. Lähti kuin sisilisko kiveltä heti kun kuuli äänen. Onneksi autolla oli hiljainen vauhti eikä mitään sattunut. Mersumies vaan naureskeli ja vilkutti. Sain Simon kiinni ja takaisin pihalle mutta lähti uudestaan saman auton perään ja sinne meni pitkälle näkymättömiin. Oli pakko marssia sisälle hetkeksi hengittämään syvään. Naru pantaan kiinni siis taas. Pidin narua jo reilun viikon eikä enää yrittänyt syöksyä tielle, mutta ilmeisesti on niin fiksu että tajuaa milloin naru siinä on ja milloin ei. Raivostuttaa koko homma kun en keksi miten sen saisi pysähtymään.

TOINEN SIVU

Eilen Simo oli ekaa kertaa yksin koko päivän kotona. Hienosti meni ainakin minun kannaltani, koska mitään tuhoja ei ollut tehnyt. Vain yksi lankakerä oli loikattu pöydältä ja en tiennytkään että villalankaa voi yhdessä kerässä olla niin paljon. Sitä myttyä en saanut selvitetyksi joten se siitä puolivalmiista piposta. Yhdet pisut oli lattialla mutta se olikin ihan odotettavissa. Illalla käytiin koirapuistossa riehumassa ja korvat taisi taas jäädä kotiin.
Sain myös varattua pentukurssin meille, se alkaa lauantaina. Jännittää.

ENSIMMÄINEN SIVU

Surkea sadepäivä! Taitaa olla taas kaikkien aikojen loistokkain marraskuu. Koiraa ei sateet haittaa paitsi välillisesti, koska joudun kieltämään saviliejussa kävelyn ja haisuliojan kaivamisen monta kertaa päivässä. Koko kämppä on aivan kurassa, jota kantautuu rakennustyömaavaiheessa olevalta pihalta kilokaupalla päivittäin. Moppi heiluu ja Simosta se on siistiä!