Simolta löytyi paha suolistotulehdus, kun käytiin lääkärissä torstaina. Oltiin ihmetelty kun se on ollut viime aikoina niin rauhallinen ja nukkuu vaan. Ajateltiin että varmaan vaan väsynyt kun oli ollut töissä mukana kaiket päivät. Jouluaattona poju lakkasi sitten syömästä ja muutamassa päivässä meni aivan huonoksi. Ei leikkinyt eikä paljon liikkunutkaan, makasi ja nukkui vaan. Masu kuvattiin lääkärissä ja siinä selvisi. Nyt sitten on antibiootit ja kaikenmaailmanvatsalääkkeet ruokineen. Kuntokin koheni jo samana iltana kuin silmissä. Huojentavaa nähdä että koira onkin ihan normaalin aktiivinen eikä mikään apatialapsi.
Huomenna on sitten uudenvuoden aatto ja Simo lähtee hoitoon. Onneksi hoitopaikassa on lapsia niin se varmasti viihtyy eikä toivottavasti ikävöi. Tänäänkin kun mentiin kukkakauppaan ja siellä oli kaksi pientä lasta ovella. Jos Simolla olisi ollut housut ei se olisi niissä pysynyt, niin paljon halusi mennä lapsia tervehtimään. Käsittämätöntä, mistähän se on lapsirakkautensa oppinut kun ei meillä ole niitä lähipiirissä kovin paljon. Tai no onhan niitä kun oikein alkaa miettimään. Mutta silti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti