Paljon ei koiran elämässä tapahdu jos ei pistetä tapahtumaan. Viime ajat on mennyt vähän puoliteholla joka suuntaan, siitä on saanut myös koira hieman kärsiä. Tai enpä tiedä kärsimyksestä, ainakin vaihtelevat päivät, uusia kokemuksia ja loputtomasti kaupunkikäyttäytymisharjoittelua.
Elokuun saldo siis:
- paljon punkkeja ihossa (vitkuttelin punkkipannan kanssa koko kesän ja enää en viitsi laittaa, nyt niitä sitten on alkanut tarttua)
- kynsivallintulehdus (diagnosoitu kahdesti kuukauden sisällä, hoito jatkuu nyt kortisonilla ja antibiooteilla tietysti)
- työpaikalla mukana oloa useita päiviä viikossa
- painon pudotusta 2 kg (lakkasi syömästä kunnes ostin täkyruuaksi jotain ihan skeidaa ruokaa joka maistuu mutta joka tuottaa tavaraa ulospäin ihan tolkuttomasti)
-peruutin tokon alokasluokan kokeen (ehkä syyskuussa ollaan innokkaampia)
Eipä muuta kummallista. Ehkä vielä mainitsemisen arvoisena uusi tyyli kävelyllä on irti ollessa mennä maahan aina, kun tulee auto vastaan. Liittynee siihen, että jokunen kerta käskin maahan odottamaan kun tuli isoääninen auto ohi ja ettei Simo lähtisi perään. Meneehän ne tällä tavalla verkkaisesti makaillenkin nuo kävelyretket.
tiistaina, elokuuta 28, 2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
